Lukossa
This entry was posted on maanantai, maaliskuu 7th, 2016 at 1:40 and is filed under Ahistaa jne., Havaintoja elämästä, Kun on tunteet, Maailmantuska. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.
7.03.2016 - 22:45
Sun kuvallinen ilmaisu on vaan jotain ihan käsittämättömän vahvaa ja tekisipä mieleni väittää, että vahva olet sinäkin. Huh ja vau. Rapsutuksia ja hymyilytyksiä <3
10.03.2016 - 20:09
Hih meen ihan sanattomaksi kun oot aina niin kiva ja kannustava! :3 Vahvuutta on viime aikoina kyllä koeteltu ihan kiitettävästi mutta en mie tästä murru! Kohti uusia
pettymyksiäseikkailuja!30.10.2016 - 21:50
Äänessä oleminen on yliarvostettua. Ikinä en oo ymmärtänyt käsitettä ”kiusallinen hiljaisuus”, ellei kyse tosiaankaan ole mistään oikeasti kiusallisesta tilanteesta. Kun pitäis puhua vaan puhumisen vuoksi, ei siksi et on jotain sanottavaa tai lisättävää keskusteluun. T_T